MAF Tansania (ja me) uusissa tuulissa

Tervehdys, ystävät hyvät!

Huh, kun aika menee nopeasti (vaikka välillä se tuntuukin matelevan). Olemme nyt olleet Tansaniassa suunnilleen 8 kuukautta. Tänä aikana olemme ehtineet oppia paljon maasta ja sen kulttuurista, mutta paljon on vielä myös oppimatta. Olemme olleet henkilökohtaisesti suurien muutosten keskellä, mutta niin on ollut myös MAF, jonka palveluksessa työskentelemme. Niin kuin aiemmin mainitsin, MAF on kevään aikana tehnyt suuria muutoksia Tansanian ohjelman suhteen, ja toiminta siirtyy nyt Arushaan. Dodoman ja Dar es Salaamin tukikohdat on lakkautettu. Tansanian MAF:lle jää vain kolme Cessna 206 -lentokonetta, ja suuremmat koneet (karavaanit) lähtevät muihin maihin. Näiden kolmen koneen (ja kahden pilotin) voimin tarjotaan jatkossa tarvittava apu Tansanian syrjäisiin kyliin. Kulkuyhteyksien parannuttua tarve lentokoneille on Tansaniassa vähentynyt. Monet kylät ovat tavoitettavissa kohtuullisessa ajassa myös autolla. Tämän vuoksi MAF siirtää osan lentokoneista ja muista resursseista maihin, joissa niillä on suurempi tarve. Esimerkkinä mainittakoon Etelä-Sudan. Lentokoneiden huolto siirtyy Keniaan, Nairobiin.

Koneiden huoltoa Dodomassa

Ranskalainen Pierre huoltamassa Caravan-konetta

MAF on toiminut Tansaniassa yli 50 vuotta, ja nämä vähennykset koskettivat asiakkaiden lisäksi kymmeniä MAF.n työntekijöitä - suurin osa heistä paikallisia. Vaikka muutos oli välttämätön, se ei missään nimessä ollut kivuton. Tukikohtien sulkemisen myötä moni menetti työpaikkansa. Myös kansainvälisten työntekijöiden työnäkymät menivät uusiksi. Moni perhe lähtee uuteen maahan jatkamaan MAF:n palveluksessa,osa palaa kotimaahansa. Perheitä lähtee näillä näkymin mm. Australiaan ja Etelä-Sudaniin. Tansaniaan jää vain pieni osa, mukaan lukien me.

Ilmoitus tukikohtien sulkemisesta tuli samalla viikolla kun tulimme kielikoulusta Dodomaan aloittaaksemme elämän täällä. Olipahan aloitus! Ei ollut helppoa muuttaa kuolevaan tukikohtaan. Sulkemiseen on liittynyt paljon pelkoa, huolta ja epävarmuutta tulevaisuudesta - etenkin paikallisilla, joilla ei ole minkäänlaista sosiaaliturvaa työttömyyden varalle. Moni tansanialainen on työskennyt pitkään MAF:n palveluksessa, ja he ovat olleet vahvasti mukana rakentamassa MAF:n näkyä. MAF ei ole ollut vain työpaikka, vaan perhe. Kaikki ovat työskenneet yhteisen näyn - flying for life- eteen. 

Muutama viikko sitten lentokonehallilla pidettiin jäähyväisjuhla, jossa haluttiin muistaa ansioituneita työntekijöitä ja kokoontua vielä kerran yhteen juhlimaan kaikkea sitä, mitä MAF on saanut Tansaniassa aikaan. Vuosien saatossa MAF:n lentokoneet ovat kuljettaneet lukuisia lääkäreitä, sairaanhoitajia, evankelistoja, sairaalatarvikkeita, kirjoja, hätätilapotilaita ja paljon muuta. Esimerkiksi Haydomin sairaalasta on saatu vietyä lääkäreitä syrjäkyliin ja syrjäkylistä potilaita Haydomin sairaalaan. Tämä työ tulee jatkumaan edelleen Arushasta käsin. 

Laskussa valvomattomalle kiitotielle

Opetusta ja terveystarkastusta kyläläisille

Haydomin sairaalassa

Tunnelma oli päätösjuhlassa haikea, mutta luottavainen. Jumala on pitänyt meistä jokaisesta huolen tähänkin päivään asti, ja hän tuntee myös tulevaisuutemme. Hän tuntee huolemme ja tarpeemme ja johdattaa meidät sille paikalle, jossa meitä tarvitaan. On aika lähteä liikkeelle ja viedä MAF:n tietotaitoa ympäri Tansaniaa myös muille työpaikoille.

Jäähyväisjuhla Dodomassa vanhalla lentokonehallilla. Paikalla MAF:n työtekijöitä myös Dar es Salaamista.

Tässä menevät kiitokset Jumalalle

Ja tässä kiitokset työntekijöille

MAF:n työ Tansaniassa jatkuu syksyllä uudessa muodossaan Arushassa, ja se tavoittaa edelleen kaikkein syrjäisimmät kylät. Kyliin viedään säännöllisin väliajoin lääkäreitä ja sairaanhoitajia, jotka pitävät muutaman päivän vastaanottoa kylässä. Näin kyläläiset pääsevät terveystarkastukseen ja saavat tarvittavan hoidon vaivoihinsa. Ilman lentokoneita nämä ihmiset olisivat sairanhoidon tavoittamattomissa. Terveydenhuoltohenkilökunta (hui, mikä sanahirviö!) pitää lisäksi kyläläisille oppitunteja terveysasioista ja tautien ehkäisemisestä. Kyliin viedään myös evenkelistoja, jotka tuovat kyläläisille toivon sanomaa ja opettavat Raamattua.

Lentäjä Martin tsekkilistan kanssa

Alla avautuva maisema

Raamattuopetusta siiven suojassa :)

Lapset ovat aina niin iloisia ja innoissaan koneista ja valkoisista ihmisistä :)

Lentäjät ovat usein itsekin kylissä sen aikaa kun heidän kyytiläisensäkin. Useimmiten kylissä ollaan pari-kolme päivää, joskus viikkokin. Jos kyydissä on vain tarvikkeita, tai joku henkilö vain jätetään kylään, laskussa saatetaan olla vain 15 minuuttia ja sitten matka jatkuu taas. Lentäjät auttelevat kylässä parhaansa mukaan. Monesti he esimerkiksi punnitsevat vauvoja. :)

Lentäjä Kirsten punnitsemassa pikkuista vauvaa

Kirsten antaa rokotetta

Näitä lentomatkoja kyliin kutsutaan lentosafareiksi. Safarihan on swahilia ja tarkoittaa matkaa. Lentäjät ovat usein poissa kotoa useita vuorokausia, ja joskus matkaan voi tulla vielä ylimääräisiä mutkia. Näin kävi esimerkiksi viime viikolla, kun odottelin Jarkkoa safarilta kotiin. Olin jo laittanut saunan lämpiämään, että viikon "puskassa" olleen lentäjän on mukava tulla kotiin, kun Jarkko soittikin, että koneesta on puhjennut pyörän kumi, eikä lento onnistu kuin vasta seuraavana päivänä. Tällaisia sattuu ja niihin on vaan totuttava. Tansaniassa ylipäätään suunnitelmat menevät usein uusiksi ja asiat tapahtuvat hitaammin kuin kuvittelisi. Ei kannata suunnitella liian pitkälle. Asiat muuttuvat joka tapauksessa moneen kertaan suuntaan jos toiseen. Mutta eikö se toisaalta ole elämän suola, vaikka välillä harmittaakin?

Martin Haydomissa vaihtamassa puhjennutta pyörää ehjään

Minäkin ajattelin vähän hidastaa nyt ja nauttia kesäisestä (vai talvisesta!?) kotimaasta. Lennän nimittäin lähiaikoina poikien kanssa Suomeen. Pidän taukoa myös blogin pitämisestä.

Oikein mukavaa Juhannusta ja kesää kaikille! Mukavaa, että olette olleet mukanamme tässä seikkailussa! Palataan taas!

Päivä painuu mailleen kaukaisessa kylässä (täällä on säkkipimeää jo klo 19 illalla)

Ps. Jeremias piti eilen ex tempore tanssiesityksen kadulla ihmisille! Hän tanssi oikein sujuvasti ja puhui vielä swahiliakin päälle! Tansanialaiset nauroivat riemuissaan ja taputtivat käsiään. He hee, aika vekkuleita kyllä nuo pojat. Hauskaa, että he ovat sujahtaneet niin hyvin sisään tansanialaiseen kulttuuriin. :)